Hitusen historiaa

Historia on ollut aina intohimoni ja erityisesti Hämeen historia. Vanajavesi- laakson historiasta kiinnostuneelle aikakirjat tarjoavatkin suhteellisen paljon ammennettavaa, enkä ole sitä jättänyt käyttämättä. Minkäänlaista tieteellistä tutkimusta en ole tietenkään historian harrastajana tehnyt, ja olenkin tässä mielessä pelkkä kirjanoppinut.

Olen kahlaillut aiheesta lähes kaiken minkä olen käsiini vuosikymmenten saatossa saanut, ja varmasti valtaosan siitä jo unohtanutkin, mutta jotain on sentään liiveihinkin tarttunut. Vanajavesilaaksoa on asutettu tuhansia vuosia, vaikkei kirjattua tietoa alueesta löydy kuin vasta 1000- luvun ensimmäisiltä vuosisadoilta. Sensijaan hautalöytöjä, kalmistoja, käyttöesineitä, aarteita ja pakana- jumalten lahjomiseen käytettyjä kuppikiviä Hämeestä on löydetty runsaasti.

Hämeenlinnassa on säilynyt ilahduttavan paljon vanhaa rakennuskantaa. Vanhat puutalokorttelit, torin ympäristön raatihuone, Hämeenläänin kiinteistö ja tietenkin 1798 valmistunut kirkko ovat aarteita, joista muut radanvarsien kaupungit voivat vain haaveilla. Aulangon puistometsikkö lunnon kivisine näkötorneineen ja tekolampineen vetää vertoja jopa moniin Euroopan nähtävyyksiin. Vaikka Hämeenlinna on suht pieni kaupunki, on täällä palasia suurten ja korskeiden Eurooppalaisten isojen veljien perinnöstä.

Tässä vaiheessa olisi aiheellista mainita että olen kirjaillut tarinan muistivaralta, enkä ruvennut jokaista vuosilukua tai detaljia tarkistamaan, mutta suuret linjat luulen hallitsevani. Tämä siksi että jokainen virheitä kirjoituksessani huomaava on vapaa näitä korjaamaan.

Tarina on hyvästä syystä aloitettava Hämeen linnasta, koska linnan ympärille koko kaupungin historia kiteytyy. Ensimmäinen kirjallinen tieto linnasta löytyy vuodelta 1307, jolloin Ruotsin kuningas Birger lahjoitti linnan veljilleen. Ei ole kuitenkaan varmaa, onko kyseessä nykyinen linna vai jokin rakennelma, joka on alueella aiemmin mahdollisesti sijainnut. Linnan rakantamisen aloituksen ajankohta on arveltu olevan 1200- luvun loppupuolelta noin sata vuotta myöhempään. Joitakin vuosia sitten tehtiin lähistön vesistöstä sedimentti- tutkimuksia liittyen juuri linnan rakentamiseen, mutten sittemmin ole tutkimusten tuloksista kuullut. Saattaa tietenkin olla ettei mitään oleellista löytynyt. Tiilenpoltto oli muistaakseni tässä odotusarvona.

Linnaa ovat isännöineet ruotsalaiset, Venäiset mutta myöskin harvemmin mainitut Tanskalaiset. Tanskalaiset valloittivat Ruotsin 1500- luvun alussa ja historian kirjoista selviää, että 1520-1523 nk. julma juutti hallitsi linnaa. Tanskalaiset mestasivat Ruotsalaisen linnanvoudin valtaan noustuaan linnan valleilla. Linnaa on rakennettu usean eri vuosisadan aikana ja rakennustyöt ovat työllistäneet hämäläisiä talonpoikia ja rakennusmiehiä moneen otteeseen. Alun perin linnan rakentamisen motiivina lienee ollut ruotsin kuninkaan valtapyrkimykset ja veronkanto Hämeessä, ja tästä kerrotaan nk. Erikin kronikassa.

Linnan rakentajaksi on arveltu Birger jaarlia, koska löytyy kirjallista mainintaa jaarlin ristiretkistä juuri tuolta ajalta, 1200- luvulta. Hakoisten linnavuorta Janakkalasta on arveltu Hämeen linnan edeltäjäksi. Linnavuori sijaitsee kernaalajärven länsipuolella kohoten järven nykyisestä pinnasta n. 60 metriä. Linna on rakentunut päälinnasta ja n. 20 alemmasta esilinnasta. Päälinnan kolmiomaista lakea on aikanaan reunustanut 2,5 metriä paksu harmaakivinen ja tiilinen linnamuuri. Päälinnan itäpuolella on sijainnut tiilinen 12X36 metrinen ja kaksikerroksinen rakennus, ja tähystystorni. Esilinnassa on ollut kaivo ja joitain rakennuksia. Myöskin hakoisten linnaa on esitetty Birger Jaarlin rakentamaksi.
Joko Hakoisten linnavuorta tai Hämeen linnaa on arveltu novgorodilaisten ryöstöretken kohteeksi vuodelta 1311. kirjallisen todistuksen mukaan Novgorodilaiset piirittivät linnaa kolme yötä ja kolme päivää ja polttivat lopulta linnaa kiertävät rakenteet. Lopullista tietoa ei näistä asioista tietenkään koskaan enää saada, mutta mielikuvitus ei rajanne historian harrastajaa tässä kohtaa.

Hämeenlinnan kaupunki sijaitsi alunperin nykyisen linnankasarmin paikalla, ja siirrettiin nykyiselle paikalleen saaristen latokartanon maille 1700- luvun loppupuolella. Kerrotaan että vielä 1600- luvulla, jolloin Hämeenlinnalle myönnettiin kaupunkioikeudet, koostui kaupunki ainoastaan yhdestä pääkadusta ja siitä poikkeavasta muutamasta kujasta. Asukkaita kaupungissa oli tuolloin vasta muutama sata, eikä kuntarakenne poikennut vielä kovinkaan paljon maalaiskuntien vastaavasta.

Nämä nyt vain pintaa raapaisten.

7 kommenttia artikkeliin “Hitusen historiaa”
  1. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    Morjens, Kari! Mielenkiintoinen uusi ”tuttavuus”, koska olet kiinnostunut niin Hämeenlinnan historiasta, kuin alueen mahtavista maisema-arvoista.
    Satuin lukemaan Radio Hämeen nettisivulta seuraavan artikkelin:
    http://yle.fi/uutiset/kaupunginpuiston_puut_saavat_kyytia_hameenlinnassa/7022792
    Ensin sain käsityksen, että on tarkoitus yrittää kaivaa lisää argeologista tietoa Hämeenlinnan alueesta (”Tarkoituksena on kaivaa historiaa esiin pusikoista.”), mutta sitten huomasin, että tarkoituksena onkin korostaa Hämeen Linnan historiallista arvostusta.
    Luulisihan siellä Linnan ympäristön maassa olevan paljonkin historiallista antia. Mutta ehkä sen kaltainen tutkinta-työ on tehty perusteellisesti jo aikaisemmin?
    Oma ”historiallinen” muistini Hämeenlinnasta, on aika vaatimaton. Se ei ulotu sen enemmän ajassa taaksepäin, kuin 50-luvun alkuun. Silloin teimme linjaautolla luokkaretken Aulangolle.
    Muutamina viime kesinä olen käynyt valokuvailemassa niitä minun muistikuviini liittyviä paikkoja ja rakennuksia, jotka kuuluvat ”minun Hämeenlinnaani”.
    Terveiset Ruotsista! Tapani Silvo

  2. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    P.S. Jari: Anteeksi kirjoitusvirhe koskien nimeäsi! D.S.

  3. avatar jari61 sanoo:

    Näyttää menenvän nyt vähän opettelun puolelle tämä blogistelu, ja ehkä kärsimättömyydelläkin on vaikutusta tässä kohtaa, mutta ei se mitään. Yritin ensin avata blogiani omalla nimelläni ja pienillä kirjaimilla kuten ohje sanoo, mutteivät huolineet oikeaa nimeäni – ne mustat listat – no joo, nauru pidentää ikää vai miten se nyt meni. Hyväksyin sitten vielä kommentitkin väärin päin mutta Tapanin asia varmasti noista selviää. Ja sitten vielä – tarkoitukseni ei kyllä ollut hyväksyä vain kirjattuja kommentaattoreita tai pyytää ylläpidolta esimoderointia, mutta täytyy varmasti käydä muuttelemassa niitä kuuluisia asetuksia.

    Tapanille sen verran että ei kari ole lainkaan huono nimi ja on minua ennenkin kutsuttu kariksi. Ja asiaan – en tiedä kuinka laajalti linnan ympäristön maaperää on tutkittu, mutta sitä olen joskus vundeerannut, etteikö esim. linnan ensimmäisen osan harmaakiviperustuksesta olisi nykyisillä tieteellis-teknisillä menetelmillä saatavissa jotain tarkempaa kronologiaa, kuin sadan vuoden haarukka.

    Hakoisten linnavuorelta ei ole tehty kunnollista tieteellistä tutkimusta kuin 1900- alkupuolelta ja näissä kyllä löydettiin jonkin verran esine- ja rahalöytöjä, jotka ajoittuivat muistaakseni juuri tuonne 1200-1300 luvuille. Nykyisin ei ainaisen rahapulan vuoksi varmasti tällaisiin tutkimuksiin lähdetä kovin herkästi, mikä on sinänsä historiasta kiinnostuneesta valitettavaa.

  4. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Terve! Ihan hyvinhän kirjoittelu on lähtenyt käyntiin!
    Olen muistavinani, että blogikirjoitusten ”pioneerit” saivat alkaessaan jonkinlaista ohjausta. Nyt ei sellaista kurssia näy olevan odotettavissa.
    Omasta kokemuksesta, yritän aina suositella muillekin teknistä supporttia, Janne Kujasta:

    Janne Kujanen
    PRI Lähimedia & Red Tail Media
    040 5155 385.

    Häneltä saa tosi pedagogista ohjausta, jos joskus kiikastaa. Tapaan suositella häntä kaikille, jotka epäröivät osaamistaan, eivätkä oikein tohdi aloittaa pelkästään omin voimin.
    Sähköpostinkin kautta voi kyselyjä lähettää:

    janne.kujanen@lahimedia.fi

    Terveisin! Tapani Silvo

  5. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Myähäehtoot
    Paljon on Hämeenlinnasta historioita kirjoitettu ihan nykyaikaan saakka,syy varmaan Hämeen Linnan.
    Kuuluisia henkilöitä paljon,heistäkin.
    Vanhoista kartanoista (Saaristen,Ojoisten esim)
    Hämäläisten osallistumisista sotiin ihan tsaarin ajoista alkaen (kertomuksia Suomen sotilaille esim).
    Sotaveteraaneista (hämäläisistä) matrikkeli ja haastattatteluteos.
    Melkoinen määrä myös romaaneja jotka historiaan perustuvat.
    Viimeisin löytöni on 1720-sivuinen kaksiosainen Hämeen Läänin Historia vlta 1931,Kosti V. Kaukovalta
    Aarno Jii

  6. avatar jari61 sanoo:

    No niin, asetuksia on räplätty, esimoderointi poistettu ja jotain muutakin uutta opittu. Kiitokset Tapanille ja Aarnolle vinkeistä blogisteluun ja tuonne itse aiheenkin puolelle – sähköinen käden puristus vielä molemmille. Ja sitten vielä hiukan idean poikasta näin pohdintana ja ehkä vinkkinäkin päättäjäportaalle. Hämeenlinnan vetovoimaa on mietitty vuosikymmenten saatossa varmsti monessa eri raadissa, ja itse olen sitä mieltä että täällä kannattaisi iskeä juurikin tuohon historiaan, koska siihen törmää täällä joka paikassa ja se on jo nimeä myöden luonnollinen puumerkki paikkakunnalle.

    Onhan täällä jo toki keskiaikamarkkinat, mutta viikonlopun pirskeillä ei vielä pitkälle pötkitä. Jotain pysyvämmän luonteista kaivattaisiin, johon ihmiset vaeltaisivat vuoden ympäri. Ensi alkuun voitaisiin vaikka kaivella varikonniemen Vanain vanhaa kaupunkia ja pystyttää sinne pysyvä näyttely oheistoimintoineen. Sitten voisi raapaista vanajaveden pohjaan kahteenkin otteeseen Venäläisiltä piiloon kipatut tykit sieltä näytteille. Brändiä on hankala luoda keinotekoisesti, mutta Hämeenlinnalla se on jo luontojaan, kunhan se osataan oikein nostaa esiin.

    Jari Mäkelä

  7. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Moro Jari
    Ootpas harvinaise oikkes. Meil o nii paljo historia havinoit varmaa ainaski saras kirjas et jonku tiätäjä olis syyt kerätä nää yksii kansii sanos. Uure brändi muorostamine on senjälkke helppo assi sanos
    Aarno Jii

Jätä kommentti

css.php